perjantai 11. huhtikuuta 2014

torstai 10. huhtikuuta 2014

Yksinäisyys vol. 2

Yksinäisyys tiivistyy. Viime aikaisten tapahtumien johdosta tunnen taas syvenevää yksinäisyyden tunnetta. Ex meni naimisiin, juuri nyt myös siirrytään lapsenhoidossa viikko-viikko systeemiin. Töitä ei ole ja ihan pian eli kokolailla kuukauden päästä putoan ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle. Voisko sitä sitten enemmän pohjalla olla? Vois, olen terve ja se on kaikista tärkeintä. Toki kuitenkin kaikki edellä mainitut vaikuttavat omaan hyvinvointiin, mielen iloisuuteen ja sitä kautta terveyteen. Myös syksyllä hetken tapailemani ihminen on löytänyt naisen, jonka kanssa tuntuu synkkaavan todella hyvin. Vaikka toivon hyvää sillekin ihmiselle, niin oma yksinäisyys korostuu.

Se on sitten mielenkiintoista nähdä mistä päästä tämä vyyhti alkaa aukenemaan. Mitä muutoksia omaan elämään on tulossa lähitulevaisuudessa. 

Ajattelin, että mulla olisi pitkältikin kirjoitettavaa tästä aiheesta, mutta sanainen arkkuni tuntuu olevan tyhjä. Koska elämä on liian tyhjää, ei ole kirjoitettavaakaan. Lapsi lähtee huomenna ensimmäiselle viikon reissulleen isälleen ja luulen, että tämä ensimmäinen viikko on mulle vaikein. Kyllähän minäkin tähän totun ajan kuluessa.


lauantai 5. huhtikuuta 2014

Shokkihoitoa

Exäni oli sitten päräyttänyt naimisiin. Mikäs sen mukavampaa kuin lukea aamupalalla facebookin uutisvirrasta heidän rakkautensa täyttymyksestä.

Tämä päivä on uutista sulateltu ja lopputuloksena oli exän + kaikkien siihen elämään kuuluvien ihmisten poistaminen facesta. Jollen näin toimisi saan tulevaisuudessa säännöllisin väliajoin nauttia vastaavasta huvista mitä koin tänään. Parempi jättää se aika taakse. Lapsen asiat olemme tähänkin asti hoitaneet puhelimella tai sähköpostilla.

Kaiken kaikkiaan juttu tuntuu vaan niin uskomattomalta, että ei sitä vaan voi tajuta. Impulsiivistako? No ehkä hiukan.