Yksinäisyys tiivistyy. Viime aikaisten tapahtumien johdosta tunnen taas syvenevää yksinäisyyden tunnetta. Ex meni naimisiin, juuri nyt myös siirrytään lapsenhoidossa viikko-viikko systeemiin. Töitä ei ole ja ihan pian eli kokolailla kuukauden päästä putoan ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle. Voisko sitä sitten enemmän pohjalla olla? Vois, olen terve ja se on kaikista tärkeintä. Toki kuitenkin kaikki edellä mainitut vaikuttavat omaan hyvinvointiin, mielen iloisuuteen ja sitä kautta terveyteen. Myös syksyllä hetken tapailemani ihminen on löytänyt naisen, jonka kanssa tuntuu synkkaavan todella hyvin. Vaikka toivon hyvää sillekin ihmiselle, niin oma yksinäisyys korostuu.
Se on sitten mielenkiintoista nähdä mistä päästä tämä vyyhti alkaa aukenemaan. Mitä muutoksia omaan elämään on tulossa lähitulevaisuudessa.
Ajattelin, että mulla olisi pitkältikin kirjoitettavaa tästä aiheesta, mutta sanainen arkkuni tuntuu olevan tyhjä. Koska elämä on liian tyhjää, ei ole kirjoitettavaakaan. Lapsi lähtee huomenna ensimmäiselle viikon reissulleen isälleen ja luulen, että tämä ensimmäinen viikko on mulle vaikein. Kyllähän minäkin tähän totun ajan kuluessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti