Alkuun tuskapäivitys. Käytiin lapsen kanssa kaksin aamupäivällä jouluteatterissa. Lapsi on isällään viikonlopun, joten hain hänet sieltä ja palautin takaisin esityksen jälkeen. Tällä kertaa mua tervehti iloisesti kylppärin oveen kiinnitetyt A4-kokoiset laput. Ne olivat siis suoraan silmieni korkeudella, kun ulko-ovella seisoin. Ylemmässä luki kissan kokoisin kirjaimin mm. "Rakastan sua! Oot upee! T: Sun paras tyttöystävä". Alempaan hän oli taiteillut oman kuvansa :) Miten mukavaa lukea tuollaisia asioita siinä samalla, kun auttaa lasta pukeutumaan. Ja ei, eihän mun eksäni MUN tunteitani tietenkään ajattele. Eli laput oli samalla paikalla vielä, kun palautin lapsen. Mun mielestä mun eksä on aina ollut tahditon ja kykenemätön ymmärtään miltä toisesta tuntuu. Hän ei ikäänkuin näe tunteita, eikä niitä myöskään itsessään tunnista. Sen kuitenkin tiedän, että hän rakastaa imartelua ja sitä, että hänet nostetaan jalustalle. Tehköön nyt tuo nainen sitä sitten. Jospa hän jaksaa sitä kauemmin kuin minä?
Niistä hämähäkeistä. Ne tiiviisti seuraa mun elämääni. Alkuaikoja, kun oltiin eksän kanssa yhdessä tehtiin matka saareen. Oltiin pari yötä siellä mökillä. Tuntui, että paikka kuhisi hämähäkkejä. Ja viimeisen yön ainakin nukuin todella huonosti, kun pelkäsin niitä kirottuja hämähäkkejä. Täällä meidän uudessa asunnossa yksi hämähäkki muutti meidän kylppäriin. Päätin hoivata sitä ja antaa sen elellä siellä. Pitkään se siellä viihtyikin, mutta eräänä päivänä oli kadonnut. Lapseni sanoi, että se varmaan meni viemäristä alas. Näinköhän? Viime yönä, kun olin jo tavallaan nukahtanut pomppasin yhtäkkiä istumaan sängyssä. Olin näkevinäni, että ainakin pari ihan julmetun isoa hämähäkkiä on kiipeemässä sänkyyn ja mun tyynylle. Siis sellaisia nyrkin kokoisia. Äsken katselin, että tuolla lattian rajassa asustelee yksi sellainen millimetrin kokoinen :)
Voiskohan joku henkinen ihminen mulle kertoa, että mitä ihmettä nämä hämähäkit mun elämässä merkitsee? Jotain nekin on tulleet mulle kertomaan.
Mietin noita sun hämiksiä, ja se nyt ainakin tulee mieleen, että nälkä, väsymys, kipu, pelko yms ovat ihan keskeinen osa ihmisenä elämistä. Ja ihmisen elämää me olemme täällä harjoittelemassa. Me voimme oppia elämään nälän, kivun, pelon ja väsymyksen kanssaja voittaa ne vain koska me elämme inhimillisten ihmisten elämää. Sitä meiltä kadehtivat enkelitkin. Enkelit näkevät hämiksissä todennäköisesti vain sellaiseen ulkomuotoon syntyneen sielun, ei mitään pelottavaa tai epämiellyttävää. Toisin kuin monet ihmiset.
Koska enkeleillä ei ole fyysistä kehoa, ne eivät voi tuntea väsymystä tai nälkää jne. eivätkä siksi voi koskaan voittaa nälkäänsä tai väsymystään. Tai vaikka sairautta, syöpää. Fyysisen kehon kanssa elämistä me täällä harjoittelemme, ja muuta ihmiselämää.
Mietin noita sun hämiksiä, ja se nyt ainakin tulee mieleen, että nälkä, väsymys, kipu, pelko yms ovat ihan keskeinen osa ihmisenä elämistä. Ja ihmisen elämää me olemme täällä harjoittelemassa. Me voimme oppia elämään nälän, kivun, pelon ja väsymyksen kanssaja voittaa ne vain koska me elämme inhimillisten ihmisten elämää. Sitä meiltä kadehtivat enkelitkin. Enkelit näkevät hämiksissä todennäköisesti vain sellaiseen ulkomuotoon syntyneen sielun, ei mitään pelottavaa tai epämiellyttävää. Toisin kuin monet ihmiset.
VastaaPoistaOikein hyvää joulua.
Kiitos kommentistasi ja joulun toivotuksista. Miksi enkelit kadehtivat inhimillisten ihmisten elämää?
VastaaPoistaKoska enkeleillä ei ole fyysistä kehoa, ne eivät voi tuntea väsymystä tai nälkää jne. eivätkä siksi voi koskaan voittaa nälkäänsä tai väsymystään. Tai vaikka sairautta, syöpää. Fyysisen kehon kanssa elämistä me täällä harjoittelemme, ja muuta ihmiselämää.
VastaaPoistaKiitos positiivisesta näkökannasta. Etuoikeutettujahan me olemme :)
VastaaPoista